perjantai 30. marraskuuta 2012

niin mustavalkoista...



Myrsky muisti meitä kauniilla tunnustuksella:



Paljon kiitoksia Myrskylle emäntineen! ♥

Tässä oli kaiketi tarkoitus saada julkaistua jokin kiva mustavalkoinen kuva, kun kuulemma netti on täynnä ohjelmia, joilla sellaisia voisi tehdä.

Yritimme mustavalkokuvia, mutta... emäntä on surkea tietsikan käyttäjä ja jotenkin tuo lumentulo (nyt jo 40cm) on vienyt aika lailla työpäivän jälkeen aikaa... Saimme sentään mustavalkoisen koiruuden! Eli tässä on Karjalankarhukoira Musti, joka sai elää vanhempieni koirana 1997-2011. Vanhuutensa loppusuoralla, Musti oli jo sokea, mutta valon se kyllä näki ja suunnisti kuistin valon mukaan takaisin sisälle, kun tykkäsi olla todella paljon ulkona, kuten karhikset yleensäkin.
 

Liebster-palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustus eteenpäin alle 200 lukijan blogeille, joiden toivoisi saavan lisää lukijoita. Me lähetämme palkinnon seuraavalle blogille:
 
 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Komea karhukoira! Niissä on vain sitä jotain:)

    Myrskyn sijaismamman sydän sykkii myös karjalaisille. Varsin korkean iän Musti saavuttikin, mutta rotu onkin aika terve rotu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma ensimmäinen koiruuskin oli karjalainen tyttö, Fami, joka eli 12,5 -uotiaaksi. Siitä olis tullut kunnon hirvikoira, sillä ollessaan puoli vuotias (!) karjalan neito toi keittiömme ikkunan alle 3 hirveä! Arvaa vaan, ottiko isääni päähän, kun ei omistanut metsästysasetta eikä lupia...

      Poista
  2. Karjalankarhukoira-fani täälläkin, kuuluivat lapsuuteen eivätkä unohdu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhikset ovat jotenkin puoleensa vetäviä, juroja mutta hyväluoteisia... :)))

      Poista